Lähiruokakilpailuista tuotekehitysapua ja tunnettuutta

Elintarvikeyrittäjä voi saada tuotteelleen arvokasta tuotekehitysapua ja tunnettuutta lähiruokakilpailuun osallistumisesta. Lähiruokakilpailuista tehdyn selvityksen mukaan kilpailut nostavat esiin lähiruoan tarinoita ja edistävät tuotteiden pääsyä eri markkinakanaviin. Kilpailuun osallistuminen kannustaa pienyritystä kasvuun ja alan osaajia työssään.

Monien lähiruokakilpailujen rahoitukset ja sitä kautta toistuvuus ovat valitettavasti lyhytjänteisiä, mikä haastaa kilpailujen kehittämisen. Kuitenkin Suomessa on luotu jo joitakin vakiintuneita kilpailuperinteitä esimerkiksi Vuoden elintarvikekilpailun, alakohtaisten kilpailujen ja Artesaaniruuan SM-kilpailun järjestämisessä. Uusia kilpailuja järjestetään eri puolilla Suomea. Selvityksen mukaan lähiruokaan liittyvä kilpailutoiminta voisi hyötyä keskittämisestä.

Alle on listattu joitakin lähivuosina pidettyjä lähiruoka- ja ruokakilpailuja. Täydennämme listaa jatkuvasti. Ota yhteyttä ja vinkkaa kilpailu: paivi.toyli@utu.fi. Tsemppiä kilpailuihin!

Tuotekilpailut

Markkinointikilpailut

Tuote- ja markkinointikilpailut

Turun yliopiston Brahea-keskuksen Lähiruoan koordinaatiohankkeessa toteutettiin syys-lokakuussa 2017 lähiruoka-alan kilpailutoimintaan liittyvä selvitys, jonka tavoite oli selvittää lähiruoka-alan tuotteisiin liittyvää kilpailutoimintaa sekä niihin liittyviä kriteereitä ja arviointiperusteita sekä miten niiden avulla voitaisiin lisätä ruuan arvostusta. Lisätietoa selvityksestä sekä kehitysehdotukset tulevaan

Aitojamakuja.fi uutiskirje

Joulukuu 2017

Yhdessä tehden parempiin tuloksiin – Elintarvikealan vuosiseminaarin antia
Päivän esitykset ja tallenne. Lue lisää

Uutta tilastotietoa Suomen elintarvikeyrityksistä
Valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke ja maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät kokosivat vuonna 2017 yhteistyössä maakunnittaisen Aitoja makuja yritystilaston. Uuden tilaston mukaan Suomessa on noin 2860 jalostavaa elintarvikeyritystä. Lue lisää

Selvitys lähiruoka-alan kilpailutoiminnasta
Ruoka-alalla järjestetään erilaista kilpailutoimintaa hyvin yleisesti sekä paikalliseen ruoantuotantoon että yleisemmin lähiruokaan liittyen. Lähiruoka-alalle on viime vuosina myös syntynyt uusia kilpailuja. Lue lisää

Uudenmaan pilottihanke Foodhub: tuottajien ja heiltä suoraan ostavien kuluttajien ja ammattikeittiöiden yhteenliittymä
Uudellamaalla käynnistyi syksyllä 2017 kuluttaja- ja tuottajavetoinen hanke, jossa rakennetaan lähiruokatuottajien ja asiakkaiden yhteenliittymää, Foodhubia. Lue lisää

Arktisuudesta potkua elintarvikevientiin
Pieni tai keskisuuri elintarvikeyritys, joka haluaa myydä tuotteitaan ulkomaisilla markkinoilla, voi tällä hetkellä saada monenlaista apua viennin aloittamiseen ja tuotekehitykseen. Lue lisää

Tapahtumakalenteri aitojamakuja.fi:ssä

Seuraa muiden valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden kuulumisia:

Tilaa uutiskirje


Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen tietolähde.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

Lisätietoja:
Turun yliopiston Brahea-keskus
Päivi Töyli, projektipäällikkö, puh. 040 189 1929, paivi.toyli[a]utu.fi

 

Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Elintarvikealan vuosiseminaarin antia

Päivän esitykset ja tallenne

Tallenne seminaarista löytyy täältä https://prospectumlive.com/event/aitojamakuja. Esitysten erilliset klipit löytyvät alta.

Esitysdiat

Lähiruokafoorumi 10-12

Elintarviketeollisuuden vuosiseminaari 13-15.30

Seminaarin aineisto löytyy myös https://tem.fi/toimialapalvelu/seminaari

Selvitys lähiruoka-alan kilpailutoiminnasta

Ruoka-alalla järjestetään erilaista kilpailutoimintaa hyvin yleisesti sekä paikalliseen ruoantuotantoon että yleisemmin lähiruokaan liittyen. Lähiruoka-alalle on viime vuosina myös syntynyt uusia kilpailuja.

Turun yliopiston Brahea-keskuksen Lähiruoan koordinaatiohankkeessa toteutettiin lähiruoka-alan kilpailutoimintaan liittyvä selvitys, jonka tavoite oli selvittää lähiruoka-alan tuotteisiin liittyvää kilpailutoimintaa sekä niihin liittyviä kriteereitä ja arviointiperusteita sekä miten niiden avulla voitaisiin lisätä ruuan arvostusta.

Selvitys kohdistui Suomessa toteutettaviin kilpailuihin, mutta analysoinnin tueksi vertailtiin  myös muutamia ulkomaisia alan kilpailuja.  Selvityksen toteutti Invenire Market Intelligence Oy ja markkinatutkija Johanna Tanhuanpää esitteli selvitystä ja sen tuloksia Lähiruokafoorumissa Helsingissä 13.12.2017.

Lähiruokakilpailut ovat usein joko tuoteryhmäkohtaisesti tai alueellisesti kohdennettuja. Myös tavoitteet vaihtelevat tuotekehityksellisistä ja koulutuksellisista markkinoinnillisiin tai niiden yhdistelmiin. Kilpailujen avulla lähiruoka-ala saa näkyvyyttä, mikä motivoi myös yrittäjiä osallistumaan. Odotettavissa oleva markkinointiapu on tervetullut lisä sekä toisaalta kilpailujen kautta saa puolueetonta ja tunnustettua arviota tuotekehityksestä.

Kilpailut lisäävät erityisesti paikallismedian kiinnostusta lähiruokaan ja sen tuottajiin. Usein kilpailuihin liittyy oheistapahtumia, jotka edistävät kilpailun ja osallistujien näkyvyyttä. Selvityksen mukaan kilpailijan oma aktiivisuus markkinoinnissa merkitsee paljon.

– Moni osallistuja ajatteli esimerkiksi voiton takaavan näkyvyyden automaattisesti eikä ajatellut omaa rooliaan aktiivisena viestijänä, totesi Johanna Tanhuanpää selvityksen tuloksista kertoessaan.

Erityisen tärkeää on yrittäjän tavoitteellinen kilpailuosallistumisen hyödyntäminen osana yrityksen ja sen tuotteiden markkinointia. Tavoitteellinen yritystoiminta ja kannattava liiketoiminta vaativat jatkuvaa menekin vahvistamista. Kilpailijoilla päätavoite ei useinkaan ole voitto vaan näkyvyys sekä osaamisen ja alan esiintuominen.

Selvityksen mukaan kilpailijat myös mainitsivat haasteeksi, että kilpailu oli niin uusi, pieni tai että se tunnettiin huonosti. Tunnetun kilpailun voiton hyödyntäminen olisi helpompaa ja motivoivaa. Johanna Tanhuanpää kysyikin: Onko Suomessa liian monta samankaltaista pientä kilpailua? Erottuuko mikään niistä tarpeeksi?

Tutustu selvitykseen (pdf)

Uudenmaan pilottihanke Foodhub: tuottajien ja heiltä suoraan ostavien kuluttajien ja ammattikeittiöiden yhteenliittymä

Uudellamaalla käynnistyi syksyllä 2017 kuluttaja- ja tuottajavetoinen hanke, jossa rakennetaan lähiruokatuottajien ja asiakkaiden yhteenliittymää, Foodhubia. Foodhub sai alkunsa vuonna 2010 perustetun Oma Pelto- ja Minun Omenapuu -konseptien toimijoiden ideasta parantaa ja laajentaa pientuottajien tuotteiden saavutettavuutta ympärivuotisesti. Tavoitteena on lisätä tuottajien ja kuluttajien yhteistyötä sitoutumisen ja kumppanuuden kautta. Kuluttajat tilaavat ruokansa jopa vuodeksi ennakkoon. Näin tuottaja tietää tarkemmin, millaiseen satoon on varauduttava, ja pystyy tekemään myös tarvittavia investointeja.

– Sekä työstä että kuluttamisesta tulee mielekästä, ja kuluttaja tietää tarkemmin mitä on ostanut, Foodhubin tiimin Olli Repo kuvailee.

Uudenmaan Foodhub syntyi ruoan tuottajien ja yhteistyökumppanien (Herttoniemen ruokaosuuskunta, SLF, SLC, Sitran kiertotalousohjelma) aloitteista. Se kokoaa ja edustaa mukana olevia paikallistuottajia ja hoitaa näiden ruokatuotteiden keräilyn, varastoinnin, jakelun ja markkinoinnin. Foodhubissa kyseessä ei ole perinteinen kauppa tai tukku, vaan ruoan lyhyt arvoketju, jossa on yksi välikäsi. Alkuun Foodhub perustetaan hankevetäjien voimin, myöhemmin se voi olla osuuskunta, Oy tai jokin muu yritysmuoto, mikä parhaaksi nähdään.

– Mikäli pilotointivaiheessa 1,5 vuoden kuluttua olemme löytäneet toimivan mallin, tuottajat ja kuluttajat voivat yhdessä päättää yrityksen perustamisesta toiminnan jatkumiseksi, Repo kertoi Foodhubin tiedotustilaisuudessa Helsingin Lasipalatsilla marraskuussa. Asiamies Rikard Korkman ruotsinkielisestä tuottajajärjestöstä SLC:stä kertoi Yhdysvalloista löytyvän tällä hetkellä noin 400 toiminnassa olevaa Foodhubia.

Teksti: Leena Arjanne

 

Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Elintarvikealan vuosiseminaari Helsingissä

Elintarvikealan elinvoimaisuus, kansainvälistyminen, kiertotalous ja kilpailutoiminta ovat keskiössä tämän vuoden Lähiruokafoorumissa ja Elintarvikealan vuosiseminaarissa.

Aamupäivällä käsitellään lähiruokaan liittyen kilpailutoiminnan merkitystä, suoramyynnin kannattavuutta, kiertotalousverkostoja sekä pk-elintarvikeyrittäjän, ammattikeittiön ja Foodservice -sektorin yhteistyötä. Aamupäivän järjestää valtakunnallinen lähiruoan koordinaatiohanke ja tämä on kolmas ruokatoimijat kokoava laaja valtakunnallinen lähiruokafoorumi.

Iltapäivällä julkistetaan Leipomoalan toimialakatsaus ja Elintarvikealan pk-toimialabarometri sekä uusi Suomen ruokatu otannon vahvuuksia keräävä faktasivusto. Iltapäivässä kuullaan leipomo- ja konditoria-alan kuulumisista ja annetaan evästyksiä elintarvikeviennissä menestymiseen. Iltapäivän järjestää TEM Toimialapalvelu. Tilaisuuden avaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Aika: 13.12.2017 klo 10 – 15.30 (aamukahvit klo 9.30 alkaen)

Paikka: Säätytalo, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki

Tutustu ohjelmaan

Tilaisuus on maksuton. Webcastingia voit seurata https://prospectumlive.com/event/aitojamakuja

Webcasting:iin ilmoittautuneille lähetetään em. linkki myös sähköpostitse ennen tilaisuutta.

Ohjelma tulostettavassa muodossa

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi
Kehittämispäällikkö Heidi Valtari, heidi.valtari@utu.fi
Toimialapäällikkö Leena Hyrylä, leena.hyryla@ely-keskus.fi
Kehittämispäällikkö Esa Tikkanen, esa.tikkanen@tem.fi

 

Uutta tilastotietoa Suomen elintarvikeyrityksistä

Valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke ja maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät kokosivat vuonna 2017 yhteistyössä maakunnittaisen Aitoja makuja yritystilaston. Uuden tilaston mukaan Suomessa on noin 2860 jalostavaa elintarvikeyritystä.

Tilastosta selviää, millä toimialalla yritykset toimivat ja montako henkilöä ne työllistävät. Tilastoitujen jalostavien elintarvikeyritysten liikevaihto on vähintään 10 000 euroa.

– Elintarvikealalla merkittävässä roolissa ovat pienet elintarvikeyritykset, jotka työllistävät alle 10 henkilöä. Tähän ryhmään kuuluu noin 2450 yritystä eli 85 % kaikista yrityksistä. Kun tilannetta verrataan maakunnittain valtakunnalliseen tilanteeseen, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa näiden pienten yritysten suhteellinen osuus on pienempi kuin muualla Suomessa, hankkeen projektipäällikkö Päivi Töyli kertoo.

Jalostavat elintarvikeyritykset paikantuvat tilaston perusteella selvästi väestökeskittymiin, sillä Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on yli 200 yritystä kussakin.

Jalostuksen toimialat vaihtelevat maakunnittain

Toimialoittain tarkasteltuna leipomoalalla toimii 29 % yrityksistä eli 835 yritystä. Seuraavaksi yleisimpiä aloja ovat vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus (465), muiden elintarvikkeiden jalostus (442) sekä teurastus ja lihanjalostus (435).

– Osassa maakunnista on keskimääräistä enemmän tietyn alan yrityksiä, kuten Lapissa teurastus- ja lihanjalostusyrityksiä, Pohjois-Karjalassa leipomoalan yrityksiä ja Etelä-Karjalassa vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostusyrityksiä. Useissa maakunnissa on hyvin monipuolista jalostustoimintaa. Pienten yritysten liiketoiminta pohjaa usein paikalliseen kysyntään, Töyli kertoo.

Infografiikka: Jalostavat elintarvikeyritykset kokoluokittain https://apps.utu.fi/media/tiedotteet/elintarvikeyritykset_kokoluokittain.jpg

Infografiikka: Jalostavat elintarvikeyritykset toimialoittain https://apps.utu.fi/media/tiedotteet/elintarvikeyritykset_toimialoittain.jpg

Lisätietoa:
Päivi Töyli
projektipäällikkö
040 189 1929, paivi.toyli@utu.fi
Heidi Valtari
kehittämispäällikkö
0400 487 160, heidi.valtari@utu.fi

Maakuntakohtaisista erityispiirteistä antavat lisätietoa Aitoja makuja -aluetoimijat, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.aitojamakuja.fi/yhteystiedot.php

Lähiruoan koordinaatiohankkeen yhdessä maakunnallisten elintarvikealan kehittäjien kanssa kokoamat yritystilastot löytyvät osoitteesta: www.aitojamakuja.fi/tilastot.php

 

Arktisuudesta potkua elintarvikevientiin -seminaari Turun linnassa 8.11.17

Pieni tai keskisuuri elintarvikeyritys, joka haluaa myydä tuotteitaan ulkomaisilla markkinoilla, voi tällä hetkellä saada monenlaista apua viennin aloittamiseen ja tuotekehitykseen.

Arktisuudesta potkua elintarvikevientiin -seminaarissa kuultiin kannustavia sanoja suomalaisten elintarvikkeiden suuresta vientipotentiaalista. ”Hankalat olosuhteet on osattu kesyttää”, kiteytti Jaana Kotro Luonnonvarakeskuksesta. Arktisella ruualla tarkoitetaan Suomen neljän vuodenajan karaisemia ainutlaatuisia, puhtaita raaka-aineita ja tuotteita, jotka ovat kasvaneet puhtaassa ilmassa, vedessä ja maaperässä, ja joiden alkuperä on jäljitettävissä. Tulevaisuuden ruokatrendejä ovatkin paitsi luonnonmukaisuus, myös hyvinvointi, nostalgia, vastuullisuus, tuoteturvallisuus, mielihyvä ja palkinnot, puolivalmisteet sekä on-the-go -tuotteet. Finpron Food from Finland -ohjelman Esa Wrang korosti, että vientiä suunnittelevien pk-yritysten kannattaa selvittää mahdollisuutensa erityisesti premium-tuotteiden markkinoilla.

”Viennin onnistumistarinansa avasi Finnish Plant:n yrittäjä Matti Kotaja Huittisten Vampulasta. Hän on yhdessä vaimonsa Tuuli Kotajan kanssa hionut ruusun terälehtihillon tuotteeksi, jota myydään tällä hetkellä mm. Saksassa, Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa. Neuvottelut myös mm. Etelä-Koreaan ja Kiinaankin ovat alkaneet. ”Meille hyvä kumppani on ollut Skandinaavisia Life Style -tuotteita etenkin Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan markkinoiva verkkokauppa Kidemaa.com”, Kotajat kertoivat.

Ice Age Water Ltd Finland:n tuotannosta vastaava Samuel Sarjan vientituote on suomalainen, maailman puhtaimmaksikin tunnustettu, vesi. Vesi pullotetaan suomalaisten suunnittelijoiden ja valmistajien design-pulloihin. Yrityksen tavoite on olla Suomen markkinajohtaja premium-vesi-markkinoilla vuonna 2018. Maailmalla premium-veden markkinoiden painopiste on etenkin Aasian ja Persianlahden maissa. Sarja nosti yrityksen onnistumisiksi ensiesiintymisen Amber Loungessa Sinagaporen F1-GP:ssä sekä joulupukkiyhteistyön.

Wrang muistutti, että etenkin kansainvälistyessään yritysten kannattaa toimia yhdessä: ”Viennissä rajalliset resurssit kannattaa yhdistää.”  Food from Finland -kasvuohjelman toimenpiteet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa, tähdäten markkinoiden avaamiseen, oikeiden kumppaneiden löytämiseen ja kauppoihin.

Finnish Food Innovations -ohjelman koordinaattori Eeva-Liisa Lilja kuvaili elintarvikkeen brändiä kokemukseksi, jossa pakkauksen visuaalinen koodisto, mutta myös maistattamisen merkitys ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ohjelma opastaa elintarvikealan pk-yrityksiä innovoimaan asiakaslähtöisiä lisäarvotuotteita kansanvälisille markkinoille.

Evira auttaa pk-yrityksiä neuvomalla elintarvikeviranomaisasioissa, kouluttamalla ja tarjoamalla valmennusta yrityksille. Käynnissä olevassa pk-vientihankkeessa neuvonnan tueksi Evira laatii verkkomateriaalia ja järjestää vientikoulutuksia. Hankkeen myötä tarjolla on runsaasti avointa maksutonta neuvontamateriaalia sekä maksullisia tilauspalveluja.

Kirjoittaja Leena Arjanne

Paikallisruoan saatavuuden ja löydettävyyden lisääminen edellyttävät yhteistyötä ruokaketjun joka lenkissä

Ammattikeittiöt ja niitä palvelevat tukkutoimijat haluavat koko ajan enemmän tarjoiluihinsa ja valikoimiinsa paikallisia tuotteita. Lähituottajan, ammattikeittiön ja tukkutoimijan keskinäisen yhteistyön toimivuuden lisäämiseksi on tärkeää tuntea eri osapuolten toimintatavat. 23.10.2017 järjestetyssä mediatilaisuudessa kuultiin eri osapuolten kokemuksia ja näkemyksiä.

Puheenjohtaja Juha Marttila MTK ry:stä nosti esiin, että yksi ruokailijaa kiinnostavaa ruoan alkuperä ja siihen liittyvä tarina. Ravintolat ja muut ammattikeittiöt ovat siinä mielessä hyvässä asemassa, että ne voivat tarjoilujensa kautta nostaa esiin paikallisia erityispiirteitä ja kun siihen on kytketty se, että kerrotaan, mistä tuotteet tulevat, niin asian arvostus kasvaa. Puhetta siitä, että paikallista ruokaa on tai pitäisi olla ammattikeittiöissä enemmän, on paljon, mutta vielä on tehtävää. Suomessa on korkeat vaatimukset esim. lihantuotantoon liittyen ja mm. eläinten hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota. Ne ovat merkittävä vahvuus yhdessä hyvän jäljitettävyyden kanssa.

Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä-hankkeen tuloksista kertoi projektipäällikkö Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskuksesta. Yhteistyön tueksi tehty aitojamakuja.fi/foodservice -sivusto esittelee käytännönläheisesti ammattikeittiöiden ja tukkutoimijoiden tuotteiden valintaprosessin ja nostaa esiin asioita, joihin elintarvikeyrittäjän on hyvä kiinnittää huomiota jo ennen ostajien kanssa käytäviä myyntineuvotteluita. Oman tuotteen vahvuuksien miettimisessä voi käyttää apuna tuotekorttia. Kynnys yhteydenotoissa ostajiin on hyvä pitää matalana, koska lähituottaja voi lähteä liikkeelle myös pienemmässä mittakaavassa paikallisesti.

Matkailu- ja ravintola-alan näkymiä avasi toimitusjohtaja Eero Raappana Meira Novasta ja PTY ry:n Foodservice-ryhmästä. Alalla on positiiviset näkymät, sillä niin ravintoloissa kuin pikaruokaloissa syömisessä on kasvua. Ajanjaksolla 1-9/2017 hotellien, kahviloiden ja ravintoloiden myynti on kasvanut 7,2 %, liikennemyymälöiden ja -ravintoloiden myynti 2,7 % (siitäkin huolimatta, että aukiolojen vapautuminen verotti juuri näiden jälkimmäisten osuutta). Foodservice-tukkutoimijoiden liikeidea pohjautuu asiakkaan tarpeeseen ja valikoimat muotoutuvat sen pohjalta. Foodservice-tukkujen valikoima rakentuu siten, että valtakunnalliset tuotteet muodostavat valikoiman rungon, jota alueelliset ja paikalliset tuotteet täydentävät. Kysyntää on esim. tuoreelle ja pakastetulle kalalle. Suomalaiset haluavat kotimaista ruokaa, se on turvallista, vastuullista sekä laadultaan hyvää, ja yhteistyö suomalaisten tuottajien kanssa toimii hyvin. Myös Eero korosti, että asiakas haluaa tietää, mistä annoksen pääraaka-aine on peräisin.

Toimitusjohtaja Jukka Kehusmaa GS1 Finlandista esitteli GS1:n tarjoamia palveluita tuotetietojen välittämiseen ja keräämiseen. GS1 Finlandin omistavat ETL, PTY ja Keskuskauppakamari. Esim. Golli-palvelu on luotu pk-yritysten tarpeista käsin ja sen avulla pienetkin toimittajat ovat samalla lähtöviivalla suurten toimijoiden kanssa. Tuotetietojen oikeellisuus ja ajantasaisuus on keskiössä, ja niiden kautta tuleva tiedon avoimuus on tärkeää kuluttajille. Kun kuluttaja voi luottaa siihen, että tuotetiedot ovat oikein, myös luottamus yritykseen ja tuotteisiin kasvaa. GS1 Finland on uudistamassa ja yksinkertaistamassa Synkka-tuotetietopankkia saadun palautteen pohjalta.

Iltapäivän lopuksi kuultiin parin yrittäjän kokemuksia tuotteiden ja toiminnan kehittämisestä sekä yhteistyöstä eri tahojen kanssa.

Juustomestari Markku Liias Jukolan Juustosta korosti tarinoiden tärkeyttä. Pitää kertoa, mistä ja miten juusto on tehty. Omien tuotteidensa tarinaa hän avasi kertomalla, että raaka-aineena on aamulypsyn maito, jonka vapaat, patjoilla nukkuvat lehmät ovat tuottaneet. Pienen yrityksen vahvuutena on joustavuus eli voidaan tehdä tuotteita asiakkaan erityisvaatimusten pohjalta. Paikallisruoan arvo nousee ja sen huomaa siitäkin, että isot valmistajat haluaisivat samaistua pienten tuottajien tuotteisiin. Tässä vaiheessa juustoja menee pääasiassa vähittäiskauppoihin, mutta jonkin verran myös Foodservice-puolelle. Markun näkemyksen mukaan kuluttaja on valmis maksamaan hyvästä kotimaisesta ruoasta ja hän toivoo, että kauppa ja tukkutoimijat pitäisivät oman marginaalinsa kohtuullisina.

Yrittäjä Sami Vilppula Vilppulan tilalta Asikkalasta avasi marjatilansa kehityskulkua. Vuonna 1972 tilalla on aloitettu mansikanviljely. Yksivuotisen vadelman tuotanto kasvutunneleissa aloitettiin 2013 ja pari vuotta myöhemmin mansikan tuotanto. Laadun mittareina ovat IP kasvikset ja Laatutarha auditoinnit. Vadelmaa myydään omalla tuotemerkillä, mutta toimitetaan myös Pirkan private label:ina (on ainoa toimittaja, mikä on poikkeuksellista). Kysyntää tuotteille on, sillä kasvu esim. vähittäiskaupan puolella on ollut 70 %. Sami korosti sitä, että hyvä laatu alusta loppuun, aina taimien valinnasta, poimijoiden koulutukseen ja rasioiden punnitukseen, on tärkeää. Toki hyvä laatu maksaa ja siksi ulkomaisen vadelman kanssa on haastavaa kilpailla erityisesti julkisella sektorilla, jos määräävänä tekijänä on hinta. Yhteistyön on perustuttava avoimuuteen, pitkäjänteisyyteen sekä sen pitäisi olla ennakoivaa ja säännöllistä. Tämä korostuu erityisesti tuoreiden marjojen kohdalla eli niitä poimitaan ja toimitetaan satokaudella päivittäin tilauksien mukaan.

Tilaisuuden tiedote (pdf)

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi


Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa edistetään Foodservice-tukkukaupan, ammattikeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä. Aitojamakuja.fi -sivustolla esitellään teemaan liittyviä hyviä käytänteitä.

Vuosina 2015-2017 toteutettavaa hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat Päivittäistavarakauppa ry ja HoReCa-tukkutoimijat, maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

#ruokaketju

Kaninlihaan liittyvä kysely kuluttajille

Vastaa 5.11. mennessä!

Kaninlihantuotanto on saanut Suomessa kasvavaa kiinnostusta. Suomesta löytyy jo noin kymmenkunta kaninlihaa myyvää tuottajaa, ja takapihan kasvattamoitakin on jo reilusti toistasataa. Kotimainen kaninliha nähdään terveellisenä, turvallisena ja eettisenä vaihtoehtona suomalaiseen ruokakulttuuriin. Esimerkiksi Euroopan ja Aasian ruokakulttuureissa kaninliha on merkittävässä asemassa. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa, voisiko kotimaisella kaninlihalla olla Suomessa kysyntää ja voitaisiinko kaninlihan kohdalla saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan.

Kysely on osa SeAMKin opinnäytetyötä, jossa selvitetään kaninlihan käyttöä nyt ja tulevaisuudessa kuluttajien ja ravintoloiden näkökulmasta.

Kuva: Bob Bennet: Storey’s Guide to Raising Rabbits picture (page 111)

Vastaa kyselyyn 5.11. mennessä https://www.webropolsurveys.com/S/FDCA6843E58D5A6E.par