Elintarvikealan digipalvelut ja toimitusketjut päivän materiaalit

Ruoan toimitusketjun välisen tiedonkulun, logistiikan ja yhteistyön tehostamiseen liittyviä digitaalisia palveluita esiteltiin Helsingin Messukeskuksessa 7.4.2017.

Digitalisaatio mahdollistaa ja haastaa elintarvikealan toimijoita ottamaan käyttöön uusia tai aiemmasta poikkeavia toimintatapoja ja työvälineitä. Ruokaketjun tiedonkulku on vahvasti sidoksissa erilaisiin sähköisiin järjestelmiin. Tuotteiden jäljitettävyys alkuperän ja toimitusketjun osalta kiinnostaa kaikkia ketjun toimijoita, myös kuluttajia.

Iltapäivän esitykset:

Tilaisuuden järjestävät valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke, Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hanke ja maa- ja metsätalousministeriö.

Herkkujen Suomi tänä vuonna 3.-5.8.2017

Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi nyt!

Perinteinen ja suuren suosion saavuttanut lähiruokatapahtuma Herkkujen Suomi on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Herkkujen Suomi & Syystober järjestetään Helsingin Rautatientorilla torstaista lauantaihin 3.–5.8.2017.

Monipuolinen tapahtuma

Tarjoamme pienille ja keskisuurille elintarvikealan yrityksille mahdollisuuden tuotteiden ja ruoka-annosten myyntiin. Näytteilleasettajiksi ovat tervetulleita myös suomalaisten laadukkaiden raaka-aineiden parissa työskentelevät yritykset ja yhteisöt. Tapahtumaan voi tulla myymään, maistattamaan ja esittelemään vaikkapa lähellä tuotettuja suomalaisia herkkuja, kiinnostavia uutuuksia, trendikästä luomua tai suomalaisia perinneherkkuja. Syystoberissa ruokateemana on laadukas suomalainen streetfood ja kotimaiset panimotuotteet. Ohjelmalavalla on tuttuun tapaan runsas ohjelmatarjonta.

Herkkujen Suomen aukioloajat:
torstaina 3.8.2017 klo 16.00 –20.00
perjantaina 4.8.2017 klo 10.00–20.00
lauantaina 5.8.2017 klo 10.00–19.00.
Syystober on avoinna päivittäin klo 01.00 saakka.

Lisätietoja näytteilleasettajille (pdf)

Maaseutu lähellä on teemana tämän vuoden maaseutututkijatapaamisessa

Nyt on avattu yhdeksän työryhmää, joihin voi lähettää abstrakteja 12.6. mennessä.

Kun puhutaan maaseudusta ja sen erityisyydestä, puhutaan usein asioista, jotka liittyvät ihmisiä ja ympäristöä lähellä tapahtuviin ilmiöihin, paikkoihin ja paikallisuuteen. Maaseudulla asuvilla ihmisillä on voimakas paikallinen identiteetti ja asuinpaikkoihin kiinnytään ja kiinnitytään, mikä näkyy myös sitoutumisena yhteisölliseen kehittämistoimintaan. Kasvava kiinnostus lähiruokaa kohtaan kertoo ihmisten halusta tietä, mistä heidän ruokansa tulee ja miten se tuotetaan. Lähiruoka mahdollistaa vuorovaikutuksen, olipa se sitten konkreettista kasvokkain kohtaamista tai sosiaalisen median avulla käytävää keskustelua. Tämä lisää luottamusta ja yhteisöllisyyttä asiakkaiden ja yrittäjien välillä.

Järjestyksessään 25. maaseutututkijatapaaminen kokoontuu teemalla Maaseutu lähellä Pohjois-Savon Leppävirralle, Kylpylä-Hotelli Vesileppikseen to 31.8.2017. Tapaaminen alkaa klo 10 ja päättyy noin klo 17. Pääpuhujana toimii Lotta Heikkilä Luonnonvarakeskuksesta. Illalla on mahdollisuus osallistua omakustanteisesti yhteiselle illalliselle. Tilaisuus sopii kaikille maaseudusta kiinnostuneille tutkijoille, kehittäjille ja alan muille toimijoille, ja se on maksuton.

Iltapäivällä kokoontuvien työryhmien otsikot ovat

  1. Leaderin lisäarvo – mitä, miten, kenelle ja kuinka paljon?
  2. Kiertotalouden yhteistyömallit – vaikutukset ja potentiaali
  3. Suomalaisen maaseudun menestysmalli digiaikana
  4. Digitalisaatio ja toimijuus
  5. Ihmisiä läheltä ja kaukaa – Maahanmuuttajat maaseudulla
  6. Onko viljelijä tekijä vai sivustakatsoja maaseudulla?
  7. Sosiaalinen pääoma ja kestävyys pienten maaseutuyritysten menestystekijöinä
  8. Kotiseutu läheltä ja kaukaa
  9. Paikkaperustainen hyvinvointi maaseudulla

Jos haluat pitää esityksen työryhmässä, lähetä kuvaus esityksen sisällöstä työryhmän koordinaattoreille 12.6. mennessä. Tarkemmat ohjeet ja työryhmien koordinaattoreiden yhteystiedot löytyvät työryhmäkuvauksen yhteydestä www.mua.fi/maaseutututkijatapaaminen-2017

Ilmoittautuminen maaseutututkijatapaamiseen avataan toukokuussa www.mua.fi sivuilla. Tapaamisessa palkitaan perinteikkäästi vuoden maaseutuaiheinen pro gradu -tutkielma. Gradukisasta tiedotetaan tarkemmin kevään aikana.

Maaseutututkijatapaamisen järjestää Maaseudun uusi aika -yhdistys yhteistyössä valtakunnallisen lähiruoan koordinaatiohankkeen ja Pohjois-Savon Kylät ry:n kanssa.

Lähiruoka-alan yrittäjät luottavat tulevaisuuteen: kilpailuetua haetaan tuotteiden erilaisuudella

Viime vuodet eivät ole olleet taloudellisesti helppoja lähiruokayrityksille, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore kyselytutkimus. Yrittäjät näkevät kuitenkin valoa tulevaisuudessa. Lisäinvestointeja suunnitellaan erityisesti Pohjois-Suomessa.

Luken LähiKanna-kyselytutkimuksen mukaan lähiruokayritysten kannattavuuskehitys näyttää noudattavan maatalouden yleistä kannattavuuskehitystä. Tilinpäätösanalyysi ja yrittäjäkysely paljastivat, että yrittäjät kokivat yritystensä kannattavuuden heikentyneen aikavälillä 2011–2015 ja olevan tällä hetkellä tyydyttävä.

– Yritykset näkivät lähitulevaisuuden taloudellisen tilansa kehittyvän kuitenkin parempaan suuntaan ja kannattavuuden odotetaan nousevan, kertoo tutkimusta vetänyt johtava tutkija Pasi Rikkonen Lukesta.

Alueellisia eroja kuitenkin on. Huonoin taloudellinen tilanne oli yrittäjien arvioiden mukaan Etelä-Suomessa ja paras taloudellinen tilanne Pohjois-Suomessa toimivilla yrityksillä.

– Tähän on yhtenä syynä Pohjois-Suomen vilkastunut turismi, joka tuo lisämahdollisuuksia myyntiin. Myös kilpailutilanne lähiruoka-alalla on todennäköisesti kovempaa Etelä-Suomessa, arvioi Rikkonen.

Myös investointisuunnitelmia on eniten Pohjois-Suomessa. Suunnitellut investoinnit painottuivat oman tuotantoympäristön uudistamiseen, kuten tuotantokoneisiin, laitteisiin ja kalusteisiin sekä tuotanto-, pakkaus- ja työtiloihin. Investointeja suunniteltiin myös markkinointiin, varastoihin, asiakastiloihin, logistiikkaan ja esimerkiksi lisäpellon hankintaan.

Suoramyynti houkuttaa – verkkokauppa ei

Tutkimuksessa selvisi, että suoramyynti omalta tilalta tai omasta myymälästä sekä vähittäiskauppa ovat tällä hetkellä lähiruokayritysten pääasiallisia jakelukanavia. Vastaajista yli kolmannes ilmoitti suoramyynnin olevan yli puolet yrityksen kokonaismyynnistä. Suoramyyntiä haluavat kokeilla myös yritykset, jotka eivät sitä vielä tee. Tuotteiden myynti ravintoloille ja matkailuyrityksille sekä keskusliikkeille ja vähittäiskaupalle kiinnosti myös.

– Hieman yllättäen verkkokaupat koettiin kaikista kannattamattomimpina jakelukanavina ja niitä käytettiin myös vähiten tuotteiden myymiseen, Pasi Rikkonen kertoo.

Hintaseurannan avulla selvitettiin, olisiko suoramyynnissä selkeä hintalisä, joka houkuttelisi yrittäjiä suoramyyntitoimintaan muiden jakelukanavien sijasta. – Tällaista johtopäätöstä ei suoraan tuloksista voi vetää, vahvistaa Rikkonen.

– Useimmiten lähiruokavalikoimissa on erityistuotteita, jossa hintalisä muotoutuu räätälöidystä tekemisestä ja todennäköisesti korkeamman kustannuksen käsityöstä, lisää tutkija Kirsi Korhonen Lukesta.

Yrittäjät kokivat tärkeimmiksi kilpailueduikseen laadukkaat tuotteet ja yrityksen sijainnin. Sisäisinä vahvuuksina nousi esiin erityisesti yrittäjän ammattitaito ja motivaatio. Myös yrityksen erilaisuus ja tuotteiden erikoisuus koettiin vahvana kilpailuetuna.

– Lähiruokayritykset ovat usein kooltaan pieniä mikroyrityksiä, joilla ei ole mahdollisuutta saavuttaa suurtuotannon etuja. Tällöin kilpailuetua on luonnollista hakea differoimalla eli erilaistamalla omaa tuotetta tai palvelukokonaisuutta, Korhonen kertoo.

Pieni koko nähtiin niin etuna kuin haittanakin yrityksen kehittämisessä. Pienen yrityskoon vahvuutena pidettiin joustavuutta ja nopeaa reaktiokykyä. Heikkouksia ovat tuotannon pieni volyymi ja resurssien puute.

Kasvuhalukkuus noudatti aiempien tutkimusten linjaa. Vain joka kymmenes yrittäjä ilmoitti olevansa kasvuhakuinen. Vaikka ajan ja työvoiman puute listattiin selkeäksi kehittämisen esteeksi, kynnys palkata uutta työvoimaa on suuri. Tämä korostuu erityisesti kireän taloustilanteen aikana.

Lisätietoja: Johtava tutkija Pasi Rikkonen, Luke, puh. 029 532 6480, pasi.rikkonen@luke.fi, tutkija Kirsi Korhonen, Luke, puh. 029 532 6700, kirsi.korhonen@luke.fi

Onko lähiruokayrittäminen kannattavaa? – yrittäjien kokemuksia jakelukanavista -raportti: www.luke.fi/julkaisut-arkisto. Julkaisun osoite 10.4. alkaen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-394-9

Tutkimuksen tuloksia esitellään tänään 7.4. klo 13.00 Elintarvikealan digipalvelut ja toimitusketjut MiniHackathonissa

Tiedote pdf:nä

Elintarvikealan digipalvelut ja toimitusketjut MiniHackathon Helsingissä

Tule tutustumaan erilaisiin tiedonvälitys- ja logistiikkapalveluihin!

Digitalisaatio mahdollistaa ja haastaa elintarvikealan toimijoita ottamaan käyttöön uusia tai aiemmasta poikkeavia toimintatapoja ja viestinnän välineitä. Ruokaketjun toimijoiden välinen tiedonkulku on vahvasti sidoksissa erilaisiin sähköisiin järjestelmiin. Uusia digipalveluja syntyy koko ajan ja vanhoja kehitetään siten, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin käyttäjiä ja olisivat helppokäyttöisiä. Esimerkiksi tuotteiden jäljitettävyys alkuperän ja toimitusketjun osalta on tietoa, joka kiinnostaa kaikkia ketjun toimijoita ihan kuluttajaan saakka.

Milloin, missä ja kenelle?

MiniHackathon järjestetään Helsingin Messukeskuksessa pe 7.4.2017 klo 13.00 – 15.30. Tilaisuus järjestetään Kokoustamon puolella 2. kerros, kokoustilat 204-205. Sisäänkäynti Holiday Inn Helsinki – Messukeskuksen kautta. Tilaisuus on maksuton. Tapahtuma järjestetään samaan aikaan Lähiruoka & Luomu-messujen kanssa.

Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti elintarvikealan yrityksille, alan kehittäjille ja erilaisten palveluiden tuottajille. Ilmoittaudu osallistujaksi 3.4. mennessä http://ty.fi/minihackathon

Päivän sisältö

Iltapäivän aikana on mahdollisuus tutustua olemassa oleviin sähköisiin palveluihin ja löytää ideoita, miten digitalisaatio ja eri palvelut voisivat helpottaa b-to-b ja b-to-c yhteistyötä. Lisäksi kuullaan syksyllä tehdyn yrittäjäkyselyn tuloksia liittyen lähiruoka-alan kannattavuuteen, investointi- ja kehittämissuunnitelmiin sekä kilpailukykytekijöihin. Päivän ohjelma (pdf)

Palveluitaan ja toimintaansa esittelee lyhyissä puheenvuoroissa seuraavat toimijat, minkä jälkeen on aikaa verkostoitumiselle ja keskusteluille.

Lisäksi esittelyssä pienkokeilujen rahoittamiseen ja kokeilutiedon välittämiseen ”Kokeilun Paikka” -digialusta https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/info/

Tarkempaa tietoa toimijoista (pdf)

Tilaisuuden järjestävät valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke, Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hanke ja maa- ja metsätalousministeriö.

Tiedote: Digitalisaatio kehittää ja avaa ruokaketjua (pdf)

Tapahtuman esite (pdf)

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi, 040 189 1929

 

Aitojamakuja.fi uutiskirje

Helmikuu 2017

Lähiruokakuluttajalle on tärkeää tuntea ruokansa tuottaja
Lähiruoan suosio on vakiintumassa trendistä pysyväksi ilmiöksi. Kuluttajat haluavat tietää, missä heidän ruokansa kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Heille on tärkeää kohdata lähiruokatuottajat ja he ovat valmiita maksamaan lähellä tuotetusta ruoasta oikeudenmukaisen korvauksen tuottajalle. Lue lisää

Lähiruoka ammattikeittiöihin pientuottajien ja tukkujen yhteistyöllä
Paikallisen ruuan saamiseksi ammattikeittiöihin on tehty paljon työtä viime vuosina. Lue lisää

Suomen kansallisruoka on ruisleipä
Kärkijoukossa olivat myös karjalanpaisti, karjalanpiirakka sekä paistetut kalat perunamuusin kanssa. Lue lisää

Ehdota Suomen parasta ruokamatkailutuotetta
Hungry for Finland – kansallinen ruokamatkailukilpailu 2017 on nyt avattu, ilmoittaudu viimeistään 31.3. Lue lisää

Haussa vuoden tärkein teko lähiruoan hyväksi
Lähiruoka & Luomu -tapahtuma hakee sopivaa ehdokasta palkittavaksi Vuoden lähiruokateko -palkinnolla, ilmoittaudu viimeistään 28.2. Lue lisää

Uutta materiaalia yrittäjille ja ammattikeittiöille

  • Kasvisten laatujärjestelmien valintaopas. Lue lisää
  • Luomun käyttäjän käsikirja on julkaistu. Lue lisää
  • Uuselintarvikeasetus koskee villikasvien käyttöä elintarvikealan yrityksissä, mutta myös ammattikeittiöissä. Lue lisää

Tapahtumakalenteri aitojamakuja.fi:ssä – muutamia poimintoja:

  • Mikä lähiruoassa koukuttaa? webinaari 14.3. klo 10.00, ilmoittautuminen
  • Webinaarit yritysryhmähankkeiden mahdollisuuksista 20. ja 23.3. klo 10.30, lue lisää
  • Elintarvikealan digipalvelut ja toimitusketjut -MiniHackathon Helsingissä 7.4., lue lisää

Luomuasioiden ajankohtaisin tieto löytyy luomu.fi -sivustolta

Tilaa uutiskirje


Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen tietolähde.
www.facebook.com/aitojamakuja.fi
www.aitojamakuja.fi/blogi

Lisätietoja:
Turun yliopiston Brahea-keskus
Päivi Töyli, projektipäällikkö, puh. 040 189 1929, paivi.toyli[a]utu.fi

Lähiruoka ammattikeittiöihin pientuottajien ja tukkujen yhteistyöllä

Paikallisen ruuan saamiseksi ammattikeittiöihin on tehty paljon työtä viime vuosina. Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeen tilaisuuksissa Foodservice-tukkujen, elintarvikeyritysten ja ammattikeittiöiden edustajat ovat etsineet keinoja yhteistyön kehittämiseksi. Osapuolten on tunnettava nykyistä paremmin toistensa toimintatavat, jotta lähiruoan kysyntä ja paikallisten yritysten tarjonta voivat kohdata.

Hanke julkaisee keväällä Miten toimin Foodservice-tukkujen kanssa -täsmäoppaan nettiversion, johon tulee esimerkkejä yhteistyön hyvistä käytännöistä. Kevään aikana järjestetään myös uusia infotilaisuuksia Pohjois- ja Länsi-Suomessa.

Kespron Oulun toimipisteen tukkupäällikkö Mikko Törmänen ja myyntipäällikkö Antti Meriläinen. Pohjois-Suomen Foodservice-infot järjestetään Kuusamossa, Oulussa, Ylivieskassa ja Rovaniemellä.

Foodservice-tukuista esimerkiksi Kespro on alkanut panostaa entistä enemmän lähiruuan saamiseen valikoimiinsa. Noin vuosi sitten Kespro lanseerasi Pientuottaja-konseptin, jossa pieniltä yrityksiltä voidaan ottaa tuotteita Kespron aluetukkujen valikoimiin ja sopia joustavasti yhteistyön käytännöistä.

Kespron pientuottajista ja lähiruuasta vastaava konseptipäällikkö Jussi Vainio toteaa vuoden työn tuottaneen hyvää tulosta. Valikoimiin on saatu mukaan viitisenkymmentä uutta pientuottajaa entisten lisäksi. Yrittäjät ottavat entistä aktiivisemmin yhteyttä tarjoten tuotteitaan, ja keittiöammattilaiset ovat alkaneet löytää paikalliset tuotteet myös tukun kautta. ”Kun kontakti on luotu, me Kesprossa tutkimme yhteistyön mahdollisuudet ja laatukriteerit tuottajan kanssa ja mietimme käytännön järjestelyt. Tilauksia varten riittää vähimmillään, että yrityksellä on nettiyhteys ja sähköposti.”

Tämän totesi käytännössä Kuopion Kalatuote Oy:n tuotantopäällikkö Markku Ylihärsilä Kespron ottaessa yhteyttä. Ylihärsilällä oli entuudestaan kokemusta tukkujen jäykistä tilausjärjestelmistä, mutta nyt tilanne oli toinen: ”Meillä oli tuotteet valmiina, täytettiin tuotetietokortit, Kespro avasi numerot sinne ja se oli siinä, nyt sieltä tulee tilauksia.”

Myös varkautelaisella Kotileipomo Kaivonurmella on hyviä kokemuksia. ”Mukavia on nuo Kespron porukat Kuopiossa, yhteistyö on ollut joustavaa. Esimerkiksi ratkaisut logistiikkaan löytyivät kivuttomasti ja entisiä systeemejä pystyttiin hyödyntämään”, toteaa yrittäjä Rauni Kaivonurmi.

Foodservice-tukku, toimittaja ja asiakas voivat hakea yhdessä ratkaisut muun muassa pakkauskokoon.

Monet käytännöt ovat helpottuneet, mutta tukussakaan tuotteet eivät myy itse itseään. Kaikki kolme korostavat tuotteen laatua ja makua sekä elintarvikeyrityksen aktiivisuutta yhteistyön käytännöistä sovittaessa ja yhteistyön alettua. Kaivonurmen yhteistyö Kespron kanssa alkoi lähiruokamessuilla, joilla hän oli markkinoimassa leipomonsa tuotteita. Rukiisia, kiviarinauunissa paistettuja riisipiirakoita maistettuaan Kespron edustajat halusivat ne valikoimaansa. Yhteistyön alettua Kaivonurmi on osallistunut Kespron markkinointitapahtumiin ja saanut niiden kautta uusia asiakkaita sekä yhteydet Joensuun ja Jyväskylän tukkuihin. On myös tärkeää pitää säännöllisesti yhteyttä tukun suuntaan ja huolehtia siitä, että tuotteita riittää ja niistä on helposti saatavilla ajantasaista tietoa.

Kirjoittaja ja kuvat: Satu Massa, satu.massa (at) gmail.com


Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa edistetään HoReCa-tukkukaupan, ammattikeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä. Aitojamakuja.fi -sivustolla esitellään teemaan liittyviä hyviä käytänteitä.

Vuosina 2015-2017 toteutettavaa hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat Päivittäistavarakauppa ry ja HoReCa-tukkutoimijat, maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

#ruokaketju

Suomen kansallisruoka on ruisleipä

Kärkijoukossa olivat myös karjalanpaisti, karjalanpiirakka sekä paistetut kalat perunamuusin kanssa.

Syksyllä 2016 kansallisruoasta järjestettyyn kansanäänestykseen osallistui lähes 50 000 suomalaista. Ensimmäisessä äänestysvaiheessa kesällä 2016 noin 10 000 ihmistä antoi yhteensä yli tuhat erilaista ehdotusta kansallisruokafinalisteiksi. Ruoka-alan asiantuntijoista muodostettu raati valitsi suosituimmista ehdotuksista 12 kotimaista ruoka-aarretta: pitsa, hernekeitto, ruisleipä, mämmi, kalakeitto, viili, karjalanpiirakka, mustikkapiirakka, paistetut muikut/silakat/ahvenet perunoilla, karjalanpaisti, graavi kala ja maksalaatikko.

Kansallisruoka valittiin finalistien joukosta uudella kansanäänestyksellä alkutalvella 2016. Äänestykseen saatiin noin 40 000 ääntä, joista reilut sata saapui perinteisellä postikortilla. Kansallisruokaäänestyksen järjestivät ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Kansa ja raati samaa mieltä

Ruisleipä oli selvä voittaja lähes 10 000 äänellä. Se oli myös alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki. Nuorten suosikki oli myös muun muassa karjalanpiirakka, kun taas yli 60-vuotiaiden joukossa äänestettiin eniten karjalanpaistia ja paistettuja muikkuja tai silakoita  muusilla. Mustikkapiirakka oli suosituin jälkiruoka kaikenikäisten keskuudessa.

Kansallisruoka valittiin kansanäänestyksellä. Äänestyksen tukena toimineen raadin tehtävänä oli varmistaa, että kilpailun finalistit edustavat monipuolisesti suomalaista ruokakulttuuria tarinoiltaan, raaka-aineiltaan ja valmistustavoiltaan. Raadin oma suosikki oli sesonkeihin soveltuva kalakeitto, joka sopii tarjoiltavaksi aina ruisleivän kanssa.

Suomi100 -juhlavuosi on ruisleivän vuosi – millainen on sinun ruisleipäsi?

Kansallisruokaraati ehdottaa, että suomalaisen kulttuurin päivä eli Kalevalan päivä nimetään myös ruokakulttuurin päiväksi. Rukiin ympärillä toimivat yritykset ja yhteisöt ovat päättäneet nostaa erityisesti jokapäiväisen ruisleivän juhlinnan kohteeksi.

Raati innostaa maakuntien väkeä tuomaan myös erilaisia alueellisia erikoisuuksia esiin – sellaisenaan tai nykyaikaan tuunattuina.

Äänestys todisti ruisleivän ikonisen aseman suomalaisten sydämissä. Jokaisella meistä on siihen oma suhteemme ja tarinanne. Rukiin ympärillä tehtävä työ raaka-aineen kotimaisuuden varmistamiseksi sekä Suomen vahva osaaminen terveysvaikutuksista yhdessä uudentyyppisten napostelutuotteiden kehittämisen kanssa ennustavat rukiille hyvää tulevaisuutta. Ruisleivän lisäksi ruis näkyy monissa suomalaisissa erikoisuuksissa: mämmissä, kalakukossa, järvikalojen paneerauksessa ja vaikkapa ruisviskissä.

Käy katsomassa raadin jäsenen tarinoita aiheesta ”Minun ruisleipäni”, ja jaa oma tarinasi tai kuvasi hashtagilla #minunruisleipäni.

ELO-säätiö yhteistyökumppaneineen nostaa jokaisen 12:sta ruoka-aarteesta esiin omana nimikkokuukautenaan. Käy katsomassa www.kansallisruoka.fi sivuilta.

#kansallisruoka #nationalrätt

Video voittajasta ja kuvia kansallisista ruoka-aarteista sekä äänestyksen tulokset.

Lisätietoja:

ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö
Seija Kurunmäki, johtaja
+358 400 460894, seija.kurunmaki@elo-saatio.fi
ja
Susanna Haavisto, tiedottaja
susanna.haavisto@elo-saatio.fi, +358 40 5060185

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry
Anni-Mari Syväniemi, Ruokakulttuuriasiamies
+358 50 5118909, Anni-Mari.Syvaniemi@mtk.fi

Kansallisruokaraati
Raatiin kuuluvat Ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen, Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Maija Silvennoinen, Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula, Marttojen toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, Finnjävel-ravintoloitsija Henri Alén, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä, historioitsija ja kirjailija Lasse Lehtinen, Svenska Litteratursälskapetin arkistonhoitaja Yrsa Lindqvist, Suomen Gastronomien Seuran puheenjohtaja Kim Palhus, Mondo-lehden päätoimittaja Kati Kelola sekä MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi ja ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki.

Ehdota Suomen parasta ruokamatkailutuotetta

Hungry for Finland – kansallinen ruokamatkailukilpailu 2017 on nyt avattu.

Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haetaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista ja etsiä ruokamatkailun kärkituotteita.

Kilpailuun voi osallistua 20.1.-31.3.2017 välisenä aikana. Sivustolla voi myös ehdottaa ruokamatkailuun liittyvää tahoa osallistumaan kilpailuun.

Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron ruokamatkailutuotteen kehittämisrahalla. Voittajista tehdään video. Kilpailun voittaja ja finalistit saavat markkinoinnillista näkyvyyttä sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen sparrauspäivään Helsingissä.

Tutustu tarkemmin www.hungryforfinland.fi/ruokamatkailukilpailu

Lähiruokakuluttajalle on tärkeää tuntea ruokansa tuottaja

Lähiruoan suosio on vakiintumassa trendistä pysyväksi ilmiöksi. Kuluttajat haluavat tietää, missä heidän ruokansa kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Heille on tärkeää kohdata lähiruokatuottajat ja he ovat valmiita maksamaan lähellä tuotetusta ruoasta oikeudenmukaisen korvauksen tuottajalle.

Lähiruoasta kiinnostuneet kuluttajat arvostavat vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Tämä käy ilmi Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma (LähiSos) -hankkeen selvityksestä, jossa tarkasteltiin, kuinka suuri osa lähiruoan suosiosta perustuu lopulta itse tuotteeseen, ja kuinka paljon muihin tekijöihin. Selvitys toteutettiin case-yrityksille ja heidän asiakkailleen järjestettyjen verkkokeskustelujen avulla.

– Lähiruokaa kuluttavien asiakkaiden esiin nostamia tekijöitä voidaan pitää lähiruokayritysten ja -verkostojen sosiaalisena pääomana, jota suurempien yritysten on vaikea saavuttaa. Lähiruokayritysten tulisi vaalia näitä tekijöitä oman liiketoimintansa ja menestyksensä eteen, sanoo LähiSos-hankkeen projektipäällikkö Leena Erälinna.

Viime vuosien aikana lähiruokatuotteiden markkinointikanavat ovat siirtyneet nettiin ja vuorovaikutus tapahtuu paljon juuri sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi Reko-lähiruokarenkaita on ympäri Suomen toistasataa ja kananmunia myydään Facebookin avulla enemmän kuin yksi kanala pystyy tuottamaan.

– Digitaalinen kehitys on antanut pienille yrityksille loistavat mahdollisuudet kohdata asiakkaansa entistä helpommin. Samoin asiakkaiden on entistä helpompi löytää lähiruoan tuottajat ja toisensa, Erälinna sanoo.

Vuorovaikutus tuottajan kanssa lisää kuluttajan luottamusta

Lähiruoka yhdistää luontevasti samanhenkisiä kuluttajia. Sosiaalisen median verkostoissa syntyy lähiruokayhteisöjä, joissa jaetaan esimerkiksi vinkkejä, tietoa ja reseptejä. Verkostoissa asiakkaat saavat enemmän tietoa tuotteista kuin kaupassa asioidessaan.

– Sosiaalinen media on pienille yrityksille elinehto jo löydettävyydenkin kannalta, mutta asiakkaille on erityisen tärkeä henkilökohtainen kontakti lähiruokayrittäjän kanssa. Henkilökohtainen vuorovaikutus tuottajan kanssa lisää asiakkaan luottamusta, Erälinna toteaa.

Kohtaamalla tuottajan asiakas voi varmistua tuotteen alkuperästä ja tuotantotavoista. Erälinnan mukaan on selvää, että tuotannon läpinäkyvyys ja luottamus lisäävät asiakkaan osto- ja maksuhalukkuutta.

Uusia mahdollisuuksia lähiruoan tuottajille ovat erilaiset jakamistalouden mallit, kuten kumppanuusmaatalous. Ne voivat tarjota palveluita ja osaamistaan kiireisille ja tiedostaville kuluttajille. Erälinnan mukaan jakamistalouden avulla voidaan kasvattaa myös ruoan ja sen tuotannon arvostusta.

Uusi verkkojulkaisu antaa vinkkejä lähiruokayrittäjälle

Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää sosiaalisen pääoman ja kestävyyden merkitystä, ilmiötä ja hyödyntämismahdollisuuksia lähiruokayrittäjien ja heidän asiakkaidensa välillä. Selvityksessä on koottu Mikä lähiruoassa koukuttaa? -verkkojulkaisu, www.lähiruokakoukuttaa.fi.

– Verkkojulkaisu on tarkoitettu lähinnä lähiruokayrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville sekä lähiruokaverkostoille. Julkaisussa kerrotaan keskeisistä sosiaalisen pääoman tekijöistä, jotka ovat merkityksellisiä lähiruokayrittäjien menestykselle. Tietoa annetaan myös jakamistalouden tuomista uusista liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuuksista, Erälinna sanoo.

Turun yliopiston koordinoimaa valtakunnallista LähiSos -hanketta toteutetaan yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa. Kaksivuotista hanketta rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriön Ruokaketju, MTK r.y.

Lisätietoja:
Leena Erälinna, p 040 684 7450, leena.eralinna@utu.fi